Kopiokoneella tehdystä omakustanteesta sarjakuva-Finlandiaan

(Klikkaa sarjiksia nähdäksesi ne suurempina. Kuvien copyright: Milla Paloniemi)

Tassutellen

Kevättalvella 2003 Milla Paloniemi teki erään koulun ennakkotehtäviä ja tuli suunnitelleeksi hyvin eläväisen kissa-hahmon.



Aluksi syntyi kissa, mutta sitten Milla päätti luoda sen kaveriksi söpön koirahahmon.



Tuloksena oli sarjakuva, joka ilahduttaa ja naurattaa. Eläinystävysten kommellukset muistuttavat usein myös ihmiskaverusten yhteiselon koukeroita, vaikka Milla oman kertomuksensa mukaan saa tarinoiden ideat pääasiassa lemmikkiensä tekemisistä.

Tassutellen-sarjakuvaa Milla myi aluksi omakustanteena sarjakuvafestivaaleilla vuonna 2004. Sarjakuvaa on voinut seurata myös mm. pienlehdissä ja virhe.org ja aukea.net -sivustoilla. Nyt sarjakuvalla on omat nettisivut ja uusia tarinoita syntyy aina silloin tällöin. Sarjakuvaa on julkaistu myös kirjana.

Kiroileva siili villitsee

Tassutellen -sarjakuva sai vuoden 2003 syksyllä kilpailijan Millan luennolla piirtämästä Siilistä, joka on alkanut todella elää omaa elämäänsä.


Myös Siili julkaistiin aluksi omakustanteena. Ensimmäisen seikkailunsa se koki netissä, jossa se keräsi niin paljon positiivista ja kannustavaa palautetta, että Milla päätti alkaa tehdä hahmon seikkailuja enemmänkin. Ensimmäinen omakustanne oli kopiokoneen avulla "leikkaaliimaa"-tekniikalla toteutettu. Myöhemmin Milla painatti virallisemman oloisen omakustanteen.



Ilta-Sanomissa vuoden 2007 tammikuussa kuukauden kotimaisena sarjakuvana ilmestyttyään Siili saavutti suuren yleisön huomion, mikä johti suursuosioon, joka sillä on tänä päivänä. Omakustanne ponkaisi Akateemisen kirjakaupan 4.myydyimmäksi kirjaksi.

Helmikuussa 2007 Sammakko julkaisi kovakantisen Kiroileva siili -strippikokoelman, joka toimi Millan lopputyönä hänen valmistuessaan EVTEK muotoiluinstituutista.

Nyt Siiliä näkee esimerkiksi sen omalla nettisivulla, näyttelyissä, sekä sanomalehdissä. Kirjan toinen osa julkaistiin helmikuussa ja kolmas on suunnitteilla ensi vuodeksi.

Milla kiertelee sarjakuva-aiheisissä tapahtumissa, joissa Siiliin ja muihin hänen sarjakuviinsa pääsee tutustumaan henkilökohtaisesti.

Suunnitelmissa omakustanteen tulostus?

Omakustanteen voi tulostaa tai tehdä kopiokoneella, kuten Milla teki aikoinaan. Sen voi myös painattaa painotalossa, mikäli haluaa teokselle ammattimaisen ilmeen.

Milla kertoo sarjakuvataiteilijan arjesta blogissaan, jonka monet sarjakuvat ovat allekirjoittaneen suosikkeja.


Blogi kuvaa myös loistavasti nuoren naisen tunnemyrskyjä ja arjen kommelluksia. Milla on lohduttavan rehellinen epävarmuuden ja epäilyksen hetkistä, mutta myös terveen ylpeä tekemisistään ja lahjoistaan.


Blogi on hyvä tiedonlähde sarjakuvista ja sarjakuvien tekemisestä kiinnostuneelle. Millalla on tapana tukea muita sarjakuvantekijöitä ja olla solidaarinen Suomen vielä pientä sarjakuvagenreä kohtaan. Blogissa vilahtelee mielenkiintoisia tekijöitä, joihin kannattaa tutustua.



Siilin myötä sarjakuvaa kohtaan tunnettu kiinnostus varmasti kasvaa entisestään. Sarjakuva-Finlandia on loistava etappi alan kotimaisessa kehityksessä. Onnea palkinnon ensimmäiset voittajat Milla ja Siili!

(Lue Millan sarjakuvamuotoinen kiitospuhe.)

Kaikki kuvat on julkaistu tässä Milla Paloniemen luvalla. Ethän käytä kuvia ilman Millan lupaa!
Milla Paloniemen yhteystiedot:
En vaan osaa -sarjakuvablogi
Kiroileva siili
Norpatti.fi
Tassutellen

Omakustantajien painotuotteet osa kansallista perintöä

Kirjat päätyvät kirjakauppohin suoraan kustantajilta tai esimerkiksi Kirjavälityksen kautta. Omakustanne.com -sivuston mukaan kirjaa voi tarjota kirjakauppaan myös myyntitilimenetelmällä myytäväksi.

Jotta kirjan saa laittaa myytäväksi tai kirjastoon, sille täytyy hakea ISBN-tunnus. Omakustanteetkin ovat osa kansallista perintöä, oli teoksesi sitten julkaistu täyden palvelun omakustantamon kautta tai painatettu oma-aloitteisesti painotalossa. Kirjailijaksi haluavia auttaa mm. Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu, joka tukee monen pöytälaatikkokirjoittajan tietä kustannusmaailmaan.

Painotuotteet jaetaan vapaakappalekirjastoihin

Kansalliskirjaston vapaakappalepalvelujen toimipiste jakaa neljännesvuosittain kirjapainojen lähettämät ns. vapaakappaleet Suomen seitsemän vapaakappalekirjaston kesken. Kansalliskirjasto myös tilastoi kaikki Suomessa julkaistut kirjauutuudet.

Vapaakappalelaki määrittelee tallennettavat painotuotteet. Kirjojen lisäksi kokoelmiin pääsevät mm. toimintakertomukset, julkiset työryhmämuistiot, mainokset, hinnastot, ohjelmat, kutsukortit, puhelinluettelot, exlibrikset jne, kaikki kuutena kappaleena. Kaksi kappaletta tallennetaan 1-7 kertaa viikossa julkaistavista sanomalehdistä, sekä yli 50 kappaleen sarjoina julkaistuista äänilevyistä, dioista ja piirtoheitinkalvoista.

Mm. käyntikortit, kirjapaperit, kangaspainatukset tai pistekirjoituksella valmistetut tuotteet eivät kuulu lain mukaan tallennettaviin tuotteisiin, vaikkakin ajasta erityisellä tavalla kertovia tuotteita tallennetaan laista huolimatta jonkin verran. Omakustantajat saavat myös lähettää teoksia vapaakappaleiksi. Suomen kattavin kotimaisten teosten lista löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta.

ISBN-tunnus tarvitaan painotuotteiden myyntiä ja kirjastojakelua varten

Suomen ISBN-keskuksen antamien omakustannetunnusten määrä on noussut vuoden 2005 1676 tunnuksesta viimevuoden 1780 kappaleeseen. ISBN-tunnus tarvitaan, mikäli teos laitetaan myyntiin tai kirjastoon. 13-merkkinen ISBN-tunnus otettiin käyttöön 1.1.2007. Muutos johtui huolesta, että tunnukset alkoivat käydä vähiin.

Siirtymäkaudella uutta ja vanhaa tunnusta käytettiin samanaikaisesti, nykyään käytössä on vain 13-merkkinen tunnus. Uudistuksen myötä lisättiin uusien julkaisutyyppien, kuten sähköisten julkaisujen, tarvepainatteiden ja itsenäisten julkaisun osien numeroinnin ohjeistus.

Lähteet:

"ISBN-tunnus uudistuu, 10-merkkinen ISBN-tunnus 13-merkkiseksi" [Suomen ISBN-keskus, Helsingin yliopiston kirjasto: Maarit Huttunen 23.11.2005]

"Omakustantajat ovat otollinen bisnes" [Taloussanomat: Aino-Mari Kilpeläinen 22.4.2008]

"Vapaakappaleet muodostavat Suomen kansalliskirjaston" [Kirjatyö 08/2004]

Omakustanteita tuottava painotalo sai oman siiven kongressin kirjastoon! Aprillia!

Lulu julkaisi hauskan aprillipilan blogissaan, mutta ainakin muutama hyväuskoinen kommentoija tuntui jääneen haaviin ja ottaneen uutisen tosissaan. Kirjoituksen tageissa tosin mainittiin selvästi "april fools day", eli aprillipäivä (toki tagi on saatettu lisätä jälkikäteen, mutta luulisi uutisen aiheen ja julkaisupäivän herättäneen epäilykset).

Kirjoitettuun sanaan siis luotetaan, oli sitten kyseessä painotyöt tai blogikirjoittelu ja muu nettimateriaali. Omakustannepainoja sietäisikin juhlistaa, sillä monet historian tärkeistä teksteistä olivat julkaisuajankohtanaan väärinymmärrettyjä ja jopa pannassa.

Yksi kuuluisista painotuotteista, jotka ovat herättäneet tuntuvia laineita historiassa oli Gutenbergin raamattu, jota kuuluisa painokoneen keksijä joutui painamaan uskonnollisilta piireiltä salassa. Keskenään samanlaisia kirjoja pidettiin paholaisen tuotoksina, sillä raamatut oli totuttu näkemään käsinkirjoitettuina kopioina. Johannes Gutenbergin painama latinalaisen raamatunkäännöksen versio ei ollut ensimmäinen hänen keksinnöllään painettu teos, mutta se oli historiallisesti merkittävä.

Gutenbergin mukaan on nimetty ilmaisia elektronisia kirjoja tarjoava Project Gutenberg -sivusto. Näin historia ja nykytekniikka kohtaavat mielenkiintoisella tavalla.

Painotyöt nopeutuivat Lordi Stanhopen painokoneen ansiosta

Stanhopen painokone

Lordi Stanhope (3.elokuuta 1753 – 15.joulukuuta 1816) oli englantilainen poliitikko ja tiedemies, joka keksi mm. mikroskoopin linssin ja kaksi laskukonetta, sekä tutki sähköä.

Painoalaa Stanhope rikastutti kehittämällä uudenlaisen stereotypiametodin Oxfordin Clarendon Press kirjapainolle. Stereotypian keksijä oli ranskalainen Firmin Didot.

Stereotyyppi tunnetaan nykyään paremmin ennakkuluuloa kuvaavana terminä ja termi onkin johdettu tästä painotekniikasta. Toinen saman tekniikan mukaan nimetty termi clishé on onomatopoeettinen sana, joka kuvaa matriisin iskeytymisestä metalliin kuuluvaa ääntä. Tarkoitukseltaan clishé ja stereotypia vastaavat toisiaan.

Tärkeämpi Stanhopen painoalaan liittyvä keksintö oli ns. Stanhopen painokone. Se oli ensimmäinen kokonaan rautainen käsinkäytettävä painokone. Ranskaan keksintö saapui vuonna 1814. Painotyöt nopeutuivat 100 kappaleen painokseen tunnissa ja ala alkoi kehittyä ripeästi.

Painoalan kehitys edisti Lordi Stanhopen vasemmistolaisia aatteita. Hän tuki mm. Ranskan vallankumousta ja vastusti Amerikan 13 itsenäistymishaluisen siirtomaan vastaista sotaa. Painotekniikka auttoi tuottamaan pamfletteja ja muuta paperimateriaalia ajatusten levittämiseen. Myös kirjoista tuli halvempia ja tavallisten ihmisten oli helpompi päästä niihin käsiksi.

Lordi Stanhopen menestys keksijänä ja poliitikkona ei näkynyt hänen perhe-elämässään. Tyttäret vieraantuivat isästään tämän uuden vaimon hylkiessä heitä ja isän laiminlyödessä heidän koulutuksensa.


Hester Stanhope

Tyttäret kuitenkin pärjäsivät elämässään. Vanhimmasta tyttärestä Lady Hester Stanhopesta tuli kuuluisa seikkailija aikana, jolloin naisia ei kannustettu matkustelemaan. Nuorin tytär karkasi naimisiin perhelääkäri Thomas Taylorin kanssa. Vaikka isä ei antanut tyttärelleen anteeksi, tyttöjen äidin puoleinen isoisä, Englannin pääministerinäkin toiminut William Pitt otti parin suojiinsa ja auttoi Tayloria menestymään urallaan.


William Pitt

Lähteet:

Adventures in Cypersound
Wikipedia: Printing Press
Wikipedia: Charles Stanhope, 3rd Earl Stanhope

EFTA 2008 Print Awards: suomalaiset painotyöt voitokkaita

Flexopainatuksen EM-kilpailu EFTA 2008 Print Awards, pidettiin Leedsissä maaliskuussa. Suomalaiset painotyöt olivat menestyksekkäitä kilpailussa.

Peltolan Pussi vei Kapearatasarjan kaksoisvoiton. Bemis Valkeaki sai pronssia Joustopakkaus-sarjassa. Kummankin yrityksen yhteyskumppanina toimineen helsinkiläisen pakkausrepro Marvacon käsialaa olivat reprotyöt sekä digitaalilaatat.

Peltolan Pussi saavutti voittonsa erityisen innovatiivisesti toteutetuilla paperipusseilla. Bemis Valkeakoski pärjäsi Joustopakkaus-sarjassa viivatyötä ja nelivärikuvaa yhdistäneellä työllä, jossa tuomaristoa miellytti värikylläisyys, hyvät kontrastit ja rekisteritarkkuus. Kummankin yrityksen työt olivat normaaleja tilaustöitä, eli kilpailua varten ei oltu siloiteltu lopputuloksia, M&M:n uutisessa huomautetaan.

Lähde:

Flexopainatuskisasta voitto Suomeen [M&M 9.4.2008]

Kuvien tulostus sisustuskäyttöön

Kuvia voi tulostaa kotilaitteilla, tai käyttää tulostuspalvelua. Kopiosuojavapaita kuvia tarjoava Wikimedia Commons yllättää positiivisesti, joukossa on hyvinkin laadukkaita kuvia. Esimerkiksi nyt kirjoituspäivänä sivuston päivän kuvana oli tämä ihana otos palestiinalaisista naisista jauhamassa kahvia perinteisin menetelmin. Kuva on peräisin Yhdysvaltojen kongressin kirjaston kokoelmista.



Mikäli mieluinen kuva löytyy esimerkiksi kirjasta tai lehdestä, nykylaitteilla on mahdollista ottaa siitä laadukas kopio. Toisaalta itsetehdyssä kuvassa on oma viehätyksensä. Lempityönsä voi painattaa julisteenakin. Tuotteen kestävyyden takaamiseksi julisteen voi tilata pintakäsiteltynä, esimerkiksi laminoituna, ja kapalevylle pohjustettuna.

Matkoilla kannattaa pitää silmät auki. Valokuva voi toimia sekä muistona, että tyylikkäänä sisustuselementtinä. Tässä Wiki Commonsista löytynyt kuva graffitista Varsovan Zajęcza -tieltä.


Printtejä voi toki ostaa valmiinakin. Etsy on suosittu nettikauppa, josta moni ammattimainenkin sisustaja hankkii taidetta. Vinkkejä sisustuskuvien hankintaan saa alan blogeista. Allekirjoittaneen blogisuosikkeja ovat tällä hetkellä mm. Gold School ja Design Sponge, jotka kummatkin ovat visuaalisesti ja sisällöllisesti erinomaisia.